Taskujuristi
Naapuruussuhteet ja häiriöt

Immissiokielto ja sen soveltaminen

Immissiokielto suojaa kiinteistönomistajia haitallisilta vaikutuksilta. Artikkelissa käsitellään immissiokieltoa ja sen soveltamista Suomen lainsäädännössä.

Hannes

24. helmikuuta 2025

4 min lukuaika

Immissiokielto on keskeinen osa Suomen ympäristöoikeutta, ja se suojaa kiinteistönomistajia ja -haltijoita ulkopuolisilta haitallisilta vaikutuksilta. Immissiokielto perustuu ympäristönsuojelulakiin (527/2014), joka määrittelee, millaisia vaikutuksia kiinteistönomistajan on siedettävä ja milloin hän voi vaatia toimenpiteitä haittojen poistamiseksi.

1. Immissiokielto ja sen sisältö

Immissiokielto tarkoittaa, että kiinteistönomistaja ei saa aiheuttaa naapurikiinteistölle kohtuutonta haittaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi melua, hajua, tärinää tai muuta ympäristöhaittaa. Ympäristönsuojelulain 17 §:n mukaan kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että hänen toimintansa ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai muuta haittaa naapurustolle.

2. Kohtuuttoman haitan arviointi

Kohtuuttoman haitan arviointi on keskeinen osa immissiokieltoa. Arvioinnissa otetaan huomioon haitan laatu, kesto ja vaikutus naapurikiinteistöön. Esimerkiksi jatkuva ja voimakas melu voi olla kohtuutonta, jos se häiritsee merkittävästi naapurin elämää. Ympäristönsuojelulain 18 §:ssä säädetään, että haitan arvioinnissa on otettava huomioon myös paikalliset olosuhteet ja kiinteistön käyttötarkoitus.

3. Immissiokiellon soveltaminen käytännössä

Immissiokieltoa sovelletaan käytännössä monissa tilanteissa, kuten teollisuuslaitosten, liikenteen tai rakennustyömaiden aiheuttamien haittojen yhteydessä. Kiinteistönomistaja voi vaatia haitan poistamista tai vähentämistä, jos immissiokieltoa rikotaan. Ympäristöviranomaiset voivat määrätä toimenpiteitä haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

4. Immissiokielto ja oikeudelliset seuraamukset

Jos immissiokieltoa rikotaan, kiinteistönomistaja voi hakea oikeudellista suojaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kieltokanteen nostamista tai vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä. Ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaan kiinteistönomistajalla on oikeus saada korvaus, jos hän kärsii kohtuuttomasta haitasta.

5. Immissiokielto ja viranomaisvalvonta

Ympäristöviranomaiset valvovat immissiokiellon noudattamista. He voivat määrätä kiinteistönomistajan ryhtymään toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Viranomaiset voivat myös määrätä seuraamuksia, kuten sakkoja, jos immissiokieltoa rikotaan toistuvasti tai vakavasti.

Aiheet:
ympäristöoikeus
kiinteistönomistus
immissiokielto

Hannes
Tarvitsetko henkilökohtaista lakineuvontaa?

Taskujuristi auttaa sinua saamaan vastauksia lakikysymyksiisi nopeasti ja luotettavasti.

Taskujuristi

Yhteystiedot

info@taskujuristi.fi

© 2025 Taskujuristi. Kaikki oikeudet pidätetään.