Ylityö – säännökset ja korvauskäytännöt

Ylityö on työaikalain (872/2019) mukaisesti työtä, jota tehdään sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Ylityön tekeminen edellyttää aina työntekijän suostumusta, ja siitä on maksettava lainmukainen korvaus. Tässä artikkelissa tarkastellaan ylityön määritelmää, korvauskäytäntöjä ja työnantajan velvollisuuksia.

Ylityön määritelmä

Ylityöksi katsotaan työ, joka ylittää työntekijän säännöllisen työajan. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylityötä voi syntyä, kun työntekijä tekee työtä näiden rajojen yli. On tärkeää huomata, että ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta, eikä työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijää tekemään ylityötä.

Korvauskäytännöt

Ylityöstä maksettavat korvaukset on määritelty työaikalaissa. Ylityöstä on maksettava korotettua palkkaa, joka on vähintään 50 % korkeampi kuin normaali tuntipalkka. Jos ylityö ylittää 12 tuntia viikossa, korvaus on 100 % korkeampi. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityön korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijöiden tekemistä työtunneista, mukaan lukien ylityöt. Työaikalain mukaan työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijöiden työaika ei ylitä lain sallimia rajoja. Työnantajan on annettava työntekijälle mahdollisuus tarkistaa omat työaikatietonsa.

Ylityön rajoitukset

Työaikalaki asettaa rajoituksia ylityön määrälle. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla ja 250 tuntia kalenterivuodessa. Näiden rajojen ylittäminen edellyttää työehtosopimuksen tai työsuojeluviranomaisen lupaa.

Yhteenveto

Ylityö on tarkasti säädelty työaikalaissa, ja siitä maksettavat korvaukset ovat selkeästi määriteltyjä. Työnantajan on noudatettava lain asettamia velvoitteita ja huolehdittava työntekijöiden työaikojen seurannasta.