Taskujuristi
Asuminen

Asuntokauppalaki (843/1994) selkokielellä – mitä laki sanoo?

Asuntokauppalaki säätelee asunnon ostamista ja myymistä Suomessa. Tämä artikkeli kertoo selkeästi, mitä laki tarkoittaa käytännössä ostajan ja myyjän näkökulmasta.

Hannes

2. kesäkuuta 2025

7 min lukuaika

Asuntokauppalaki (843/1994) määrittää, millä ehdoilla asuntoja saa myydä ja ostaa Suomessa. Laki suojaa sekä ostajaa että myyjää – erityisesti silloin, kun kyse on virheistä, viivästyksistä tai puutteellisista tiedoista. Tässä oppaassa pureudumme asuntokauppalain keskeisiin kohtiin selkokielellä.

1. Mitä asuntokauppalaki koskee?

Asuntokauppalaki koskee:

  • Uusien asuntojen myyntiä (rakennuttajan ja ostajan välinen kauppa)
  • Käytettyjen asuntojen kauppaa (yksityisten välinen tai välittäjän kautta)

Laki ei koske vuokraamista tai kiinteistöjen myyntiä, joihin sovelletaan muita lakeja kuten maakaaria ja vuokralainsäädäntöä.

2. Myyjän tiedonantovelvollisuus

Myyjän on kerrottava kaikki olennaiset asiat asunnosta, jotka voivat vaikuttaa ostajan päätökseen. Esimerkiksi:

  • Kosteusvauriot tai aiemmat vesivahingot
  • Rakennus- tai korjaustarpeet
  • Tulevat yhtiön päätetyt remontit

Tiedon salaaminen tai virheellinen tieto voi johtaa myyjän vastuuseen – jopa kaupan purkuun tai vahingonkorvaukseen.

3. Ostajan tarkastusvelvollisuus

Ostajalla on velvollisuus tarkastaa asunto ennen kauppaa. Mikäli ostaja laiminlyö tämän ja vika olisi ollut havaittavissa, ostaja ei voi vedota siihen jälkikäteen.

Jos kuitenkin vika on piilevä eikä ollut kohtuudella havaittavissa, myyjällä voi olla vastuu virheestä (katso: piilevä virhe).

4. Virhe asunnossa – milloin kyse on virheestä?

Asunnossa on virhe, jos:

  • Se ei vastaa sovittua (esim. huoneiden lukumäärä, koko)
  • Siinä on vaurioita tai toiminnallisia puutteita, joita ei ole ilmoitettu
  • Myyjä on antanut harhaanjohtavaa tietoa
  • Asunto poikkeaa siitä, mitä ostaja voi kohtuudella olettaa

Ostaja voi tällöin vaatia hinnanalennusta, korjausta tai jopa kaupan purkua.

5. Viivästykset ja seuraamukset

Jos uuden asunnon luovutus viivästyy rakennuttajan puolella, ostajalla on oikeus:

  • Vaatia toimitusta kohtuullisessa ajassa
  • Saada viivästyssakkoa
  • Peruuttaa kauppa, jos viivästys on olennaista

Viivästyksen syyksi ei riitä yleiset ongelmat, kuten sään vaihtelu – vastuu on yleensä rakennuttajalla.

6. Vahingonkorvaus ja reklamaatio

Jos ostaja kärsii taloudellista haittaa virheen tai viivästyksen vuoksi, hän voi vaatia vahingonkorvausta. Tällaisia voivat olla:

  • Tilapäisasumisen kustannukset
  • Korjauskulut
  • Asian selvittämiseen liittyvät kulut (esim. asiantuntijalausunnot)

Reklamaatio tulee tehdä kohtuullisessa ajassa, yleensä 2–3 kuukauden sisällä virheen tai vahingon ilmitulosta.

7. Yhteenveto

Asuntokauppalaki antaa selkeät raamit asuntojen ostolle ja myynnille. Tärkeintä on, että molemmat osapuolet toimivat rehellisesti ja velvollisuutensa täyttäen. Jos ongelmia ilmenee, laki turvaa molempien oikeudet – kunhan toimii ajoissa ja dokumentoi asiat huolellisesti. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa Taskujuristilta.

Aiheet:
asuntokauppalaki
asuntokauppa
virhe
viivästys
vastuu

Hannes
Tarvitsetko henkilökohtaista lakineuvontaa?

Taskujuristi auttaa sinua saamaan vastauksia lakikysymyksiisi nopeasti ja luotettavasti.

Taskujuristi

Yhteystiedot

info@taskujuristi.fi

© 2025 Taskujuristi. Kaikki oikeudet pidätetään.